Verven intensiivistä selkäydinvammakuntoutusta pilotoitiin onnistuneesti

Verve Lahdessa pilotoitiin marras-joulukuussa 2020 ja helmikuussa 2021 uudenlaista selkäydinvammakuntoutusta. Pilotin tavoitteena oli antaa vastavammautuneelle tukea ja työkaluja arjessa selviytymiseen ja työssä jatkamiseen sekä tätä kautta myös elämänsisältöä. Kuntoutus tuki myös aikaisemmin vammautuneiden arjessa selviytymistä ja työssäoloa.   

Selkäydinvammaisten hoito ja kuntoutus on edennyt Suomessa, ja tänä päivänä kaikki pääsevät selkäydinvammaan erikoistuneeseen alkuvaiheen kuntoutukseen. Kuntoutus voi kuitenkin olla osin hajautunut, eikä yksikössä välttämättä ole samaan aikaan toista samassa tilanteessa olevaa. Myös vinkit arkielämään saattavat jäädä pienempään rooliin. 

Vervessä lähdettiinkin ideoimaan kuntoutusta, jossa yhdistyvät tärkeä vertaistuki, tietoiskut ja keskustelut toimintakykyyn ja työssä jaksamiseen tai sinne palaamiseen liittyvistä aiheista.  Työntuloksena syntyi 3–5 päivän intensiivinen selkäydinvammakuntoutus, jossa kuntoutuksen 6–8 henkilön pienryhmä koostuu puoliksi vastavammautuneista ja puoliksi aikaisemmin vammautuneista.  Kuntoutusta pilotoitiin Verve Lahdessa marras-joulukuussa 2020 ja helmikuussa 2021.

–    Välitön kuntoutus auttaa kotiutumaan vaikean vammautumisen jälkeen. Suomessa käytetyimmät kuntoutusmuodot ovat avoterapioita ja pidempiä 2–4 viikon laitoskuntoutusjaksoja. Tämän pilotin tavoitteena oli testata ns. välimuotoa, jossa ohjelma koostuu pelkästään selkäydinvammaspesifistä sisällöstä, kertoo pilotin työryhmässä mukana ollut selkäydinvammalääkäri Antti Dahlberg.

Yksi pilottiryhmän ’konkareista’, eli aikaisemmin vammautuneista oli Tiina Siivonen. 

–    Oma tarinani on melko tyypillinen. Olin 18-vuotias parturi-kampaaja -opiskelija, kun 6 kuukautta ajokortin saamisen jälkeen piti näyttää kavereille, miten se auto kulkee. Ja kulkihan se. Auto ajautui tieltä pois, ja sen seurauksena yhdeltä murtui käsi, toiselta jalka, minulta halvaantui alaraajat. Tuolloin saadun selkäydinvamman jälkeen olen ollut tänä vuonna 30 vuotta pyörätuolissa, kertoo Suomen Paralympiakomitea ry:ssa verkostokoordinaattorina työskentelevä Tiina Siivonen.

Selkäydinvammakuntoutuksesta tärkeätä vertaistukea ja tarvittavia työkaluja

Pilotoidun intensiivisen selkäydinvammakuntoutuksen tavoitteena oli antaa vastavammautuneelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa elämänsisältöä uuteen elämäntilanteeseen huomioiden työkytkös. Tavoitteena oli tukea myös aikaisemmin vammautuneiden arjessa selviytymistä ja työssäoloa. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin ja käytiin läpi ryhmäläisten toiveet ja odotukset kuntoutukselle. 

–    Tässä rakennettu keskinäinen luottamus oli todella tärkeätä. Avoimuus itseasiassa jopa yllätti. Miten näin lyhyessä ajassa saikin niin luottamuksellista ja syvällistä keskustelua. Meillä oli niin superherkullisia keskusteluja, että ei oikein malttanut nukkumaankaan mennä, muistelee Tiina Siivonen. Ja jatkaa.

–    Jokaisten henkilökohtaisten tarinoiden lisäksi jaoimme tietoa siitä, miten erilaisin keinoin kenenkin asioita on matkan varrella hoidettu. Minusta idea on loistava, kun samassa ryhmässä on aikaisemmin vammautuneet ja vastavammautuneet. Tämä vertaistuki on tärkeätä mm. sen vuoksi, että toinen työssä käyvä ei voi ymmärtää minkä verran vamman kanssa on varattava aikaa aamutoimiin ja liikkumiseen. Vain toinen samassa tilanteessa olevaa voi ymmärtää, ja näin keskusteluista tulee antoisampia. 

Vertaistuen tärkeyttä korostaa myös Ville Latvala, jonka vammautumisesta on kulunut reilu vuosi. 

–    Odotin kuntoukselta puhetta jaksamisesta ja työhönpaluusta mutta erityisesti vertaistukea. Lähialueella ei ole juuri ketään samassa tilanteessa olevaa, joten odotin todella paljon sitä, että kuulen muiden kokemuksia ja pystyn kyselemään heiltä eri asioista, kertoo Ville Latvala.

Toisena päivänä keskityttiin arjessa selviytymiseen käyden läpi mm. liikkumista, wc-toimia, ruuanlaittoa, kuntosaliharjoitteita ja pyörätuolin käyttöä. Kolmantena päivänä pureuduttiin työssä jaksamiseen ja/tai sinne palaamiseen liittyvien aiheiden äärelle. 

–    Sain fyssarilta uusia keinoja käsien hoitoon, sekä ylipäätään hyvää kertausta vammaisuuteen. Sain myös arvokasta tietoa siitä, miten eri asioiden kanssa voi toimia ja keneen olla missäkin asiassa yhteydessä. Niin meillä aikaisemmin vammautuneilla kuin vastavammautuneillakin on samanlainen tarve tiedolle ja vertaistuelle. Jotkut asiat unohtuvat, tai eivät ole juuri siinä hetkessä ajankohtaisia. Aika ajoin onkin tällaiselle kuntoutukselle tarvetta, tiivistää Tiina Siivonen kuntoutuksesta saamaansa antia ja kuntoutuksen tarvetta. 

”Pieniä niksejä voi tietää vain samassa tilanteessa oleva.”

Ville Latvala oli myös erittäin tyytyväinen kuntoutukseen, joka tuli hänelle hyvään ajankohtaan. 

–    Olin ollut ennen tätä kuntoutusta 6 kk tuolissa, enkä koronan vuoksi ollut muussa kuntoutuksessa käynyt. Olin siis todella tiedonjanoinen ja sainkin kurssilta paljon tietoa ja hyviä pieniä niksejä samassa tilanteessa olevilta. Yllättäen pieniltä tuntuvat asiat voivat auttaa tosi paljon ja näitä osaa antaa vain toinen samassa tilanteessa oleva. Esimerkiksi käden liikerata ja liikkeeseen saatu voima on täysin erilainen käyttääkö vastaantulossa kämmentä vai nyrkkiä, toteaa Ville Latvala ja jatkaa. 

–    Ja ehkä ihan paras mitä kuntoutuksesta sain, oli se, että kuntoutuksen jälkeen jätin suihkupyörätuolin käytöstä! Työryhmässä mukana ollut lääkäri Antti Dahlberg näytti miten wc-käynnin voi hoitaa, ja tästä se sitten lähti ja pääsin ’riippakivestä’ eroon. Nyt uskallan jo haaveilla tyttärien kanssa kesällä tehtävästä roadtripistäkin.

Pilotti osoitti, että tämänkaltaiselle kuntoutuskurssille on tarvetta, joten Verve Lahdessa kuntoutuskurssi tulee palvelutarjontaan mukaan, ja seuraavaksi palvelua lähdetään viemään Verve Ouluun.

Lisätietoja kuntoutuksesta ja kuntoutukseen hausta

• Verven lääketieteellinen johtaja Mika Pekkonen, mika.pekkonen@verve.fi tai 0400 636 6542.
• Verve Lahden palvelupäällikkö Sari Onnelainen, sari.onnelainen@verve.fi tai 0400 607 858.