Toimintakykykuntoutuksen ohjauksessa korostuvat yhteistyö, koordinointi, viestintä ja uuden oppiminen

Vuonna 2020 vahinkovakuutusyhtiöt korvasivat Suomessa 103 700 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa (www.tvk.fi). Viimeisimmän vuodelta 2019 olevan liikennevahinkoja koskevan tilaston mukaan vuonna 2019 liikennevahingoissa eri tavoin vammautuneita oli yhteensä 22 869 (www.lvk.fi). Suurin osa vammautuu onneksi hyvin lievästi ja pystyy palaamaan pian takaisin normaaliin arkeen. Vuosittain kuitenkin osa vammautuu vakavammin. 

Vakavamman vammautumisen jälkeen elämä muuttuu äkillisesti ja vammautunut joutuu ehkä viettämään sairaalassa pitkiäkin aikoja. Useat vammautuneet tarvitsevat vammoista toipumisen ja kuntoutumisen tueksi vielä kotiutumisen jälkeenkin säännöllistä kotoa käsin toteutuvaa lääkinnällistä kuntoutusta sekä kotiin erilaisia tukipalveluita. Vammautumisen myötä arkeen tulee väistämättä myös paljon uusia asioita, eri toimijoita, ammattilaisia, hakemuksia ja päätöksiä. Muutokset aiheuttavat usein epävarmuutta ja huolta tulevasta. 

Toimintakykykuntoutus pitää sisällään useita ratkaisuja, joilla edistetään asiakkaan sujuvaa arkea

Vakuutusjärjestelmässä sanaa toimintakykykuntoutus käytetään, kun puhutaan kaikista niistä kuntoutus- ja tukitoimista, joita tarvitaan sujuvan arkielämän mahdollistamiseksi. Toimintakykykuntoutuksen käsite onkin hyvin laaja. Siihen katsotaan kuuluvan mm. erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat, kuten fysio- ja toimintaterapia tai neuropsykologinen kuntoutus, moniammatilliset kuntoutusjaksot kuntoutuskeskuksessa sekä kotiin tarvittavat henkilökohtaiset apuvälineet, asunnonmuutostyöt sekä avustus- ja tukipalvelut. 

Toimintakykykuntoutuksessa monien tukitoimien järjestämisvastuu kuuluu aina hoidon ja kuntoutuksen seurannasta vastaavan terveydenhuollon yksikölle. Kotiin tarvittavat tukipalvelut järjestää kotikunta. Vakuutusyhtiö on taustalla maksajana ja korvaa jälkikäteen kustannukset järjestävälle taholle, korvaustoimintaa määrittelevien ohjeistusten mukaisesti.

Vervessä toimintakykykuntoutuksen päätavoitteena on, että kuntoutuja-asiakas saa tarvittavat kuntoutus- ja tukipalvelut pystyäkseen vammautumisen jälkeen mahdollisimman sujuvaan, omatoimiseen ja itsenäiseen elämään.  Lisäksi pyrimme selvittämään, milloin on oikea aika kuntoutuja-asiakkaan ohjautua ammatillisen kuntoutukseen. Toinen päätavoite on vahinkovakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyn sujuvuuden tukeminen. 

Monipuolinen osaaminen kuntoutuja-asiakkaiden ja vahinkovakuutusyhtiöiden tukena

Vervessä työskentelee kaksi toimintakykykuntoutukseen erikoistunutta kuntoutusasiantuntijaa. Itse olen taustaltani fysioterapeutti ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Juha-Matti Pesonen on taustaltaan toimintaterapeutti. Meillä molemmilla on vahvuutena jo yli vuosikymmenen mittainen pitkä työkokemus vahinkovakuutusyhtiöiden korvaaman toimintakykykuntoutuksen parista Vervessä ja Verven edeltäjäyhtiöissä. 

Työmme on valtakunnallista, sillä meille ohjautuu eri-ikäisiä kuntoutuja-asiakkaita eri puolilta Suomea. Kuntoutuja-asiakkaiden vammat ovat erilaisia, osa heistä on vammautunut äskettäin ja osa jo kauan aikaa sitten. Näin ollen heidän tarpeensa ovat luonnollisesti aina erilaiset. Aika usein jo kauan aikaa sitten vammautunutkin henkilö saattaa tarvita ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi uuden tukipalvelun järjestymisessä. Yksilöllisen tilanteen kartoitus ja kuntoutuja-asiakkaalle sopivan ratkaisun räätälöinti ovat työssämme jokapäiväistä. 

Kuntoutusasiantuntijan ohjaus ja neuvonta käynnistyy aina vakuutusyhtiön toimeksiannosta. Selvittely päättyy, kun tarvittavat tukipalvelut on mahdollisuuksien mukaan saatu järjestymään. 

Avustamme päivittäin vahinkovakuutusyhtiöitä ja kuntoutuja-asiakkaita tarvittavien palveluiden järjestämisessä, koordinoimme, ohjaamme, ja toimimme viestinvälittäjinä tarpeen mukaan kuntoutuja-asiakkaan sekä eri ammattihenkilöiden välillä. Tarvittaessa otamme myös vahinkovakuutusyhtiön pyynnöstä kantaa kuntoutusasian korvattavuuteen. Toimintakykykuntoutuksen ohjaustyö on siis kaikin puolin hyvin monipuolista ja vaihtelevaa.

Kuntoutuksen ohjauksen aikana teemme tiivistä yhteistyötä kuntoutuja-asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisensä sekä kuntoutuja-asiakkaan hoitotahon, kotikunnan sosiaalitoimen ja kuntoutukseen osallistuvien palveluntuottajien kanssa. Suomessa kuntoutus- ja palvelujärjestelmä on monitahoinen ja käytännössä lähes aina kuntoutuja-asiakkaalle ennestään vieras. Hyvin usein toimimmekin ikään kuin tulkkina eri toimijoiden käytäntöjen ja näkemysten välillä. 

Verkostoyhteistyö on edellytys onnistuneelle toimintakykykuntoutukselle

Työmme onnistumisen ydin ja edellytys on verkostotyössä. Pitkän kokemuksen myötä meillä on tiiviit ja välittömät yhteistyösuhteet kuntoutusalan toimijoihin ja ammattihenkilöihin eri puolella Suomea. Erityisesti vahinkovakuutusyhtiöiden korvauskäsittelijöiden, terveydenhuollon kuntoutusohjaajien sekä kuntien vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteistyö on ollut aina hyvin luontevaa ja toinen toisemme osaamista täydentävää. Vaikka palvelut järjestetään kuntoutuja-asiakkaan kotikunnassa, on maksavan vahinkovakuutusyhtiön ja hoitavan tahon välinen sujuva yhteistyö edellytys palveluiden sujuvalle järjestymiselle. Tässä me kuntoutusasiantuntijat olemme usein varmistamassa tiedonkulua puolin ja toisin ja apuna eri toimijoiden välisen yhteisen ymmärryksen löytymisessä. 

Työ vaatii yhteistyö- ja koordinointitaitoja, uteliasta ja tutkivaa otetta sekä taitoa kuunnella ja kuulla kuntoutuja-asiakkaiden ja eri ammattihenkilöiden näkemyksiä.  Työ on mielenkiintoista, ajoittain haastavaa, mutta usein myös varsin palkitsevaakin. On hienoa nähdä, miten monet kuntoutuja-asiakkaat vammautumisen jälkeen löytävät uudenlaisen kipinän tehdä ja toteuttaa itselleen tärkeitä asioita, kenties pysyvistäkin toimintarajoitteista huolimatta. Tässä työssä saa myös työskennellä yhdessä monien eri alojen huippuammattilaisten kanssa ja oppia joka päivä uutta. Uutta opittavaa löytyykin jatkuvasti vammoihin liittyvissä hoito- ja kuntoutusmenetelmissä sekä myös vakuutusalan ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakäytännöissä. 

Kirjoittaja Tanja Virtanen