Selkeät sävelet tapaturman jälkeen – Verven ja hyvinvointialueen yhteistyö toimintakykykuntoutuksessa

Vakuutusyhtiö, hyvinvointialue ja kuntoutuspalveluiden tuottaja, kuten Verve, pyrkivät varmistamaan mahdollisimman nopean paluun työhön ja tavalliseen elämään työtapaturman tai liikennevahingon jälkeen. Tehokas yhteistyö toimintakykykuntoutuksessa vaatii tiivistä viestintää, jotta kuntoutusprosessi etenee parhaalla tavalla.

Monimutkaisessa kuntoutusyhtälössä ei ole valitettavasti harvinaista, että kuntoutuja ei ole selvillä seuraavasta askeleesta. Prosessi voi viivästyä tiedonkulun haasteiden vuoksi. Kuntoutuksen on todettu etenevän sujuvammin, kun kuntoutusta tuottavan Verve Vakuutuskuntoutuksen asiantuntija ja hyvinvointialueen kuntoutusohjaaja pitävät tiiviisti yhteyttä.

Tässä artikkelissa sukellamme toimintakykykuntoutuksen palapeliin. Perehdymme Verven kuntoutusasiantuntija Juha-Matti Pesosen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntoutusohjaaja Petra Ylöstalon kanssa niihin prosessin kipukohtiin, joissa tiivis yhteydenpito on nopeuttanut kuntoutuksen edistymistä ja työhön paluuta.

Toimintakykykuntoutus vaatii verkoston, joka koostuu useista toimijoista

Toimintakykykuntoutus koskettaa työ- tai liikennetapaturman kokenutta ja sen vuoksi kuntoutusta tarvitsevaa henkilöä. Kuntoutuksen tavoitteena on työhön ja normaaliin elämään paluu.

Usein tähän vaaditaan lääkinnällistä kuntoutusta, jossa hoidetaan fyysisiä vammoja. Hyvinvointialueen vammaispalvelut tarjoavat tarvittavat apuvälineet ja tarvittaessa myös asunnon muutostyöt. Kuntoutujalle voidaan myös järjestää siivous- ja ateriapalveluita. Lisäksi kuntoutus voi sisältää esimerkiksi psykoterapiaa psyykkisten traumojen käsittelyyn. 

Verkostoon voi siis kuulua kuntoutuksen asiantuntijoita, lääkäreitä, fysioterapeutteja, psykoterapeutti, vammaispalveluiden asiantuntijoita sekä tietenkin vakuutusyhtiön edustajia.

Hyvinvointialue koordinoi kuntoutusprosessia omalta osaltaan. Vakuutusyhtiö arvioi, mitkä osat kuntoutuksen kokonaisuudesta kuuluvat lakisääteisten liikenne- tai työtapaturmavakuutusten kustannettavaksi. Verve puolestaan tuottaa erilaisia kulloinkin tarvittavia kuntoutuspalveluita.

Kuntoutusprosessi alkaa verkostokokouksella, jossa voi olla mukana jopa kymmenestä viiteentoista henkilöä. Mukana on esimerkiksi terveydenhuollon kuntoutusohjaaja, vammaispalveluiden sosiaaliohjaaja, sekä kuntoutuja-asiakas itse. Usein mukana on myös kuntoutujan omaisia. Jos kuntoutuja on vielä tässä vaiheessa laitoskuntoutuksessa, mukana on myös laitoksen moniammatillinen työryhmä, johon voi kuuluvat myös fysioterapeutti ja toimintaterapeutti.

Kuntoutusasiakas on tapaturman tai liikennevahingon sattuessa uudessa tilanteessa, joka vaatii niin sopeutumista kuin uusien asioiden selvittelyäkin. Oma fyysinen ja psyykkinen kuntoutuminen vahingosta on iso juttu jo sinänsä. Lisäksi kuntoutuja on monen uuden asian edessä omassa arjessaan, ja lisäksi haasteena on hahmottaa kuntoutusprosessiin liittyvät vaiheet ja toimijat, joiden kanssa työskennellä saadakseen tarvitsemansa palvelut.

Verven ja terveydenhuollon yhteistyö toimintakykykuntoutuksessa toimii viestinnällisenä siltana

Verven Juha-Matti Pesonen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntoutusohjaaja Petra Ylöstalo ovat tehneet yhteistyötä jo 16 vuoden ajan. He kuvaavat kumpikin rooliaan siltana eri verkoston osien välillä. He vastaavat kumpikin tahollaan siitä, että niin kuntoutusasiakas itse kuin myös kaikki toimintakykykuntoutuksen palapeliin liittyvät tahot tietävät, missä mennään.

Tilanteita, joissa tiivis yhteistyö toimintakykykuntoutuksessa on osoittautunut korvaamattomaksi, on yhteistyön mittaan tullut vastaan useita. Tiedon kulku isossa kuntoutusverkostossa voi olla välillä jähmeää ja kuntoutujan hankala hahmottaa prosessin kaikkia ulottuvuuksia, tai sitä, kehen tulee olla milloinkin yhteydessä. Prosessiin tarvitaan “siltoja” eri toimijoiden välille.

Esimerkkinä yhteistyön merkityksestä Pesonen ja Ylöstalo kertovat tilanteesta, jossa kuntoutuja oli yrittänyt selvittää kaksi ja puoli vuotta, miten saisi kuntoutukseensa liittyvät asiakirjat itselleen paperisina. Kuntoutuja kärsi muun muassa aivovamman aiheuttamista oireista: vahvasta muistiongelmasta ja väsyvyydestä. Näiden oireiden vuoksi sähköisesti toimitetut asiakirjat unohtuivat, eikä kuntoutuja saanut asioitaan hoidettua oikea-aikaisesti. Kuntoutusprosessi ei edennyt.

Tässä tapauksessa toimijoiden välistä siltaa ei ollut ja viesti asiakirjojen toimittamisesta paperisina ei saavuttanut kaikkia kuntoutusyhtälöön liittyviä tahoja. Kuntoutuja jäi yksin selvittämään asiaa pitkäksi aikaa, asiakirjat jäivät unohduksiin sähköisiin palveluihin, ja kuntoutuja joutui yksi kerrallaan informoimaan eri toimijoita tarpeistaan.

Aivovammapotilaan muistiongelmat ja tarve paperiasiakirjoille on kuitenkin Pesoselle ja Ylöstalolle tuttu juttu. Usein tarvitaan sähköisten palveluiden sijaan paperisia asiakirjoja ja selkeitä kansioita, joista kussakin tilanteessa tarvittava asiakirja löytyy helposti. Tämän kaltaisessa tilanteessa Pesosen ja Ylöstalon yhteydenpito auttaa koko verkostoa pääsemään nopeammin perille kuntoutujan tarpeista ja kuntoutujaa voidaan auttaa prosessin edistämisessä.

Vastaava tilanne tuli eteen, kun kuntoutujalla oli todettu tarve fysioterapialle, palvelua oli suositeltu hänelle ja vakuutusyhtiöltä oli saatu korvauspäätös. Kuntoutusasiakas itse ei ollut kuitenkaan saanut ensimmäistä terapia-aikaa varattua.

Tällä kertaa Verven ja hyvinvointialueen yhteistyö toimintakykykuntoutuksessa toimi erinomaisesti. Tieto prosessin pysähtymisestä kulki verkostossa nopeasti. Juha-Matti ilmoitti Petralle, että kaikki on valmiina terapian aloittamiseksi, mutta jostain syystä asiakas ei ole varannut aikaa terapeutille. Petra oli yhteydessä asiakkaaseen ja selvisi, että vaikean masennuksen vuoksi asiakkaan oli vaikeaa saada aikaa varattua. Näin Petra pääsi perille tilanteesta ja pystyi auttamaan ajan varaamisessa.

Nopeammin takaisin työelämään sujuvan yhteistyön ansiosta

Tiedon sujuva kulku hyödyttää koko verkoston toimintaa. Kuntoutuja ei yleensä ole syvällisesti perillä, mitä kaikkea hänen kuntoutusprosessiinsa kuuluu, mitä asiakirjoja milloinkin tulee toimittaa ja kenelle, tai mihin palveluihin hän on oikeutettu. Prosessiin liittyvät eri toimijat eivät välttämättä ole aina täysin tietoisia toistensa toiminnasta, mikä hankaloittaa kuntoutujan neuvomista ja opastusta.

Verven ja hyvinvointialueen yhteistyön myötä kuntoutujalla on aina joku, johon voi olla yhteydessä ja joka voi selvittää, miten seuraavaksi tulee edetä. Hyvinvointialueen kuntoutusohjaaja tuntee vakuutusyhtiön toimintatavat ja osaa kertoa, millaisia palveluita kuntoutuja tarvitsee ja mitä apua hän voi saada. Kun kuntoutusohjaajalla on suora linkki Verveen, osaa saa myös tiedon, milloin kuntoutuja voi hakeutua kuntoutuspalveluiden piiriin ja mihin ottaa yhteyttä seuraavaksi.

Kun yhteistyö sujuu ja tieto kulkee nopeasti niin verkoston välillä kuin myös kuntoutuja-asiakkaalle, päästään toimintakykykuntoutuksessa nopeammin tavoitteeseen: asiakkaan paluuseen työelämään ja arkeen.