Moottoripyöräonnettomuus jätti jälkeensä kivut: lähihoitaja Nina vaihtaa alaa vakuutusyhtiön tukeman ammatillisen kuntoutuksen avulla

Ninan jouduttua moottoripyöräonnettomuuteen vuonna 2006, ei hän tiennyt ammatillisen kuntoutuksen olemassaolosta mitään. Vakuutusyhtiön tukema ammatillinen kuntoutus auttaa liikennevahingon jälkeen palaamaan työhön ja säilyttämään ansiotason. Verve Vakuutuskuntoutus on taho, jonka puoleen vakuutusyhtiöt voivat kääntyä ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnin ja toteutuksen tiimoilta.

17-vuotiaan kuntoutus onnettomuuden jälkeen keskittyi jalan vammoissa haavanhoitoon. Lääkärit varoittivat, että vamma saattaa tulla vaivaamaan jatkossakin. Kuitenkaan sitä, voiko onnettomuuden aiheuttama vamma rajoittaa tulevaisuuden ammatinvalintaa, ei pohdittu.

Nuori nainen päätyi opiskelemaan lähihoitajaksi. Hoitotyö tuntui Ninalle omalta: hän oli löytänyt itselleen sopivan ammatin ja työn, josta nautti. Kivut olivat arjessa läsnä, mutta Nina puski sisulla eteenpäin ja ajatteli, että kivun kanssa on vain opittava elämään.

Onnettomuuden jälkeensä jättämät vaivat alkoivat pian kuitenkin haitata Ninan arkista työtä lähihoitajana. Ninalla todettiin krooninen kipuoireyhtymä. Vuonna 2019 ortopedi, jolla Nina kävi säännöllisesti, mainitsi mahdollisuudesta liikennevakuutuksen korvaamaan ammatilliseen kuntoutukseen. Nina ei ollut tiennyt lainkaan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta ja oli yllättynyt ortopedin ideasta.

Ortopedi lähetti lausunnon vahinkovakuutusyhtiölle, joka puolestaan otti yhteyttä Verve Vakuutuskuntoutukseen tavoitteena selvittää ammatillisen kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Jo parin viikon päästä Ninaan oli yhteydessä Verven kuntoutusasiantuntija Pauliina Paakkinen.

Ammatillinen kuntoutus käynnistyy alkukartoituksella

Ammatillinen kuntoutus ei ole monelle tuttua ja sitä tarvitaankin vain silloin, jos esimerkiksi liikenneonnettomuuden, työtapaturman jälkitila tai ammattisairaus uhkaa omassa työssä jatkamista. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksena korvattava ammatillinen kuntoutus perustuu lakisääteisiin vakuutuksiin.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea paluuta takaisin työelämään ja suunnitelmat ja ratkaisut tehdään aina yksilöllisesti. Arviointi tapahtuu asiakkaan tilanne huomioiden. 

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mikäli työkyky on heikentynyt liikennevahingon vuoksi, voi vakuutusyhtiö tukea erilaisia toimenpiteitä työelämään palaamisen tai siellä pysymisen tueksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tukitoimia työpaikalla, työtehtävien muuttamista kuntoutuksen ajaksi tai pysyvästi, joissain tapauksissa jopa uudelleenkouluttautumista. Mikäli asiakas on työelämässä, aloitetaan mahdollisuuksien kartoittaminen asiakkaan omasta työstä. Jokaisen asiakkaan tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Ammatillinen kuntoutus alkaa tilanteen alkukartoituksella, jossa otetaan huomioon muun muassa asiakkaan terveydentila, ikä ja aiempi koulutus- ja työtausta. Kokonaisvaltaisen alkukartoituksen pohjalta arvioidaan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ja keinoja, kuten työkokeilua, uudelleenkoulutusta tai lyhyempää lisäkoulutusta.

Näin tehtiin Ninankin tapauksessa. Arvioinnin tarkoitus oli kartoittaa Ninan mahdollisuuksia jatkaa lähihoitajan työssä ja toisaalta pohtia, mitä tehdään, jos jatko rakkaassa ammatissa ei onnistukaan.

Ammatillisen kuntoutuksen aikana monen eri tahon tulee olla yhteydessä toisiinsa, päästä yhteisymmärrykseen ja vetää yhtä köyttä. Verven kuntoutusasiantuntijan yhtenä tehtävänä onkin pitää langat käsissään moniammatillisen työryhmän jäsenenä ja huolehtia, että kaikki osapuolet tietävät, missä mennään. Kuntoutuksessa tavalla tai toisella mukana olevia tahoja voivat olla esimerkiksi työnantaja, työterveyshuolto, ja fysioterapeutti tai muu hoitotaho. Jos asiakas päätyy uudelleenkouluttautumaan, mukana on myös oppilaitos.

Monen kokeilun kautta oikeanlainen työ löytyi osastonsihteerin tehtävistä

Nina oli löytänyt hoitotyöstä oman juttunsa, joten lähihoitajan tehtävissä jatkaminen oli hänelle ensisijainen vaihtoehto. Usein ammatillisessa kuntoutuksessa voidaan kokeilla työkokeilujen avulla, minkä tyyppinen työ sopii kuntoutujalle niin fyysisesti kuin työn sisällön kannalta.

Ensimmäisenä Nina pääsikin työkokeiluun saman työnantajan toiseen yksikköön erityyppisiin tehtäviin, mielenterveysyksikköön. Työ sisälsi vähemmän fyysisiä työtehtäviä kuin Ninan aiempi tehtävänkuva kehitysvammayksikössä.

Yksikkö muodostui kuitenkin laajasta pihapiiristä, jossa potilaat asuivat omissa asunnoissaan ja Ninan työpäiviin tulikin paljon kävelyä potilaiden asuntojen välille. Nämä siirtymät pahensivat Ninan kipuja ja työkokeilussa todettiin jo aika nopeasti, ettei tämä työtehtävä olisi Ninalle oikea ratkaisu.

Toisessa työkokeilussa Nina testasi työvalmentajan tehtävää, jossa työskenteli kaksi kuukautta. Tämäkin osoittautui kuitenkin liian fyysiseksi Ninalle ja kivut pahenivat.

Sopiva työ löytyi lopulta osastonsihteerin tehtävistä. Työ ei rasittanut Ninan jalkaa fyysisesti liikaa, mutta siinä pääsi kuitenkin tekemään töitä tutussa ympäristössä ja Ninalle tärkeän hoitotyön äärellä.

Työkokeilun aikana testattiin vielä, voisiko Nina tehdä työtä kokoaikaisesti, vai sopisiko osa-aikaisuus paremmin. Kokeilemalla, tuntimäärää pikkuhiljaa lisäämällä, löydettiin sopiva osa-aikainen ratkaisu.

Puolen vuoden työkokeilun jälkeen Nina sai vielä puolen vuoden vuorotteluvapaan sijaisuuden osastonsihteerinä. Työ tuntui edelleen sopivalta ja Nina päätyikin hakeutumaan merkonomiopintoihin, joista saisi vielä paremmat valmiudet ja pätevyyden sihteerin tehtäviin.

Ennen opintojen aloittamista Nina kävi vielä Verve Vakuutuskuntoutuksen psykologin puheilla, jossa kartoitettiin hänen opiskeluvalmiuksiaan.

Tämän arvion tavoitteena on selvittää yhdessä asiakkaan kanssa, vaikuttavatko suunnitellut opinnot kuntoutujalle sopivalta ratkaisulta. Keskustelussa huomioidaan esimerkiksi, millaisia aiempia opintoja asiakas on suorittanut ja miten ne ovat sujuneet, sekä asiakkaan omat mielenkiinnon kohteet ja motivaatio lähteä opiskelemaan.

Myös psykologi näytti vihreää valoa ja Nina pääsi aloittamaan opinnot. Nyt lähes vuotta myöhemmin Ninalla on jo kasassa suurin piirtein puolet merkonomin opinnoista. Kertyneen työkokemuksen kautta Nina sai osia tutkinnosta hyväksiluettua, mikä on nopeuttanut opintojen etenemistä.

Raskaiden kahden vuoden jälkeen Ninan kokemus ammatillisesta kuntoutuksesta on positiivinen

Ninan kuntoutusmatka alkoi kuntoutusasiantuntija Pauliina Paakkisen ottaessa häneen yhteyttä loppuvuodesta vuonna 2019. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Nina toteaa matkan olleen haastava, mutta kokonaisuudessaan positiivinen kokemus.

Omien kipujen puheeksi ottaminen ja työstäminen muiden ihmisten kanssa tuntui aluksi vaikealta. Myös toinen toistaan seuranneet työkokeilut tuntuivat raskailta. Nina kertoo useaan otteeseen pohtineensa, kannattiko tähän lähteä ollenkaan, olisiko ollut helpompi vain jatkaa kipujen kanssa sinnittelyä vanhassa työssä.

Nina pääsi Verve Vakuutuskuntoutuksen kautta myös kipuohjausryhmään, joka on tarkoitettu nimenomaan kroonisesta kivusta kärsivien tueksi ja jonka tavoitteena on tukea

asiakkaita työelämään kivusta huolimatta saaden voimavaroja kivun kanssa toimimiseen. Sieltä Nina sai vertaistukea muilta kivun kanssa eläviltä. Tämä auttoi sisukasta ja itsekseen pärjäämiseen tottunutta nuorta naista huomaamaan, ettei ole yksin: on muitakin, jotka kamppailevat samanlaisten kipujen kanssa.

Lopulta kuntoutus on ollut Ninalle kokonaisuudessaan positiivinen kokemus. Se on tarjonnut paljon lisää tietoa omista vaihtoehdoista. Osastonsihteerin tehtävät tuntuivat Ninalle mieluisilta, vaikka itse hoitotyö jääkin nyt työnkuvasta pois. Työkokeiluista Nina sai inspiraation aloittaa merkonomin opinnot, joita suorittaa nyt opintovapaalla.

Ninan vinkit muille samassa tilanteessa oleville:

• Apua kannattaa hakea monipuolisesti, kokeillen eri reittejä.
• Apua ja tukea voi myös vaatia rohkeasti, sillä sitä on kyllä tarjolla.
• Jos tuntuu, ettei oma työ enää onnistu, kannattaa asia ottaa reippaasti puheeksi oman hoitavan lääkärin kanssa.