Verve Akatemian Kipuvalmennuksessa kouluttaudutaan kipuasiakkaiden kohtaamiseen

Syventävä Kipuvalmennus on Verven sisäisen koulutusjärjestelmän Verve Akatemian koulutus. Vervessä ja yritysryhmässämme kipukuntoutujat ovat merkittävä asiakasryhmä, jonka kohtaamiseen panostamme.

– Verve Akatemian tavoite on kehittää ja uudistaa työtämme jatkuvasti. Akatemian ajankohtaiset valmennukset tukevat yhtenäisiä toimintatapoja ja yksilöllistä oppimista. Syventävä kipuvalmennus antaa näkökulmia kipuasiakkaan kohtaamisen haasteisiin sekä ammattilaiselle itselleen keinoja omasta jaksamisesta huolehtimiseen, kertoo Verve Vakuutuskuntoutuksen palvelupäällikkö Susanna Finne.

Työnantajana Vervelle on tärkeää mahdollistaa kuntoutusasiantuntijoidemme osaamisen ylläpitäminen ja syventäminen niin kipuasiakkaiden kohtaamisessa ja kuntoutuksessa kuin muissakin kuntoutuksen painopisteissä.

Juuri alkaneessa Syventävässä kipuvalmennuksessa on osallistujia Vervestä, Kuntoutuskeskus Kankaanpäästä, Kruunupuistosta ja Neuropisteestä. Valmennus toteutetaan etämuotoisesti luentokokoontumisiin ja tehtäviin perustuen, digitaalista ohjausalustaa hyödyntäen. Valmennuksen myötä vahvistuu osaaminen myös digialustojen hyödyntämisestä.

– Kiinnostus syventävää kipuvalmennusta kohtaan on ollut suurta. Kevään -23 valmennukseen osallistuu 30 henkilöä ja vastaavanlainen valmennus tullaan järjestämään myös ensi syksynä, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Valmennukseen osallistuu eri ammattialojen edustajia kuten fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, psykologeja, kuntoutusasiantuntijoita, sosionomeja, sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Tärkeä osa Verve Akatemian valmennuksia ovat pienryhmäpohdinnat, jossa kollegat eri organisaatioista pääsevät jakamaan ajatuksiaan ja osaamistaan, kuvailee Susanna.

Kipukuntoutus on aina yksilöllistä

Kipuun ja sen kokemukseen vaikuttavat varsin monet tekijät. Kivun taustalla voi olla mekaaninen, tulehduksellinen, verenkiertoon liittyvä tai hermoperäinen syy eli se voi olla seurausta myös fyysisestä traumasta, sairaudesta tai leikkauksesta.

– Syventävässä kipuvalmennuksessa on hienoa, kuinka keskiöön on nostettu asiakkaan kohtaaminen sekä kohtaajan eli työntekijän mielessä ja kehossa tapahtuvat asiat – miten oman kokemuksen kautta voi päästä lähemmäksi asiakkaan kokemusmaailmaa, vaikka omakohtaista kokemusta esim. kroonisesta kivusta ei samalla tavalla olisikaan kuin kohdattavalla ihmisellä, kuvailee Verve Lahdessa psykologina työskentelevä Elisa Saarinen, joka osallistuu syventävään kipuvalmennukseen.

Kun keskushermosto on herkistynyt kiputuntemukselle, on kyse sentraalisesta kivusta. Silloin keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmä tuottaa voimistuneen tuntemuksen terveen tai lievästi vaurioituneen kudoksen tuottamaan ärsykkeeseen. Kroonisiin kiputiloihin liittyy usein keskushermoston herkistymistä.

– Haastavaa kipukuntoutujan ohjaamisessa on esimerkiksi se, ettei asiakkaalle ei pysty selittämään, mistä kipu johtuu. Tämän lisäksi asiakas joutuu usein kohtaamaan pettymyksen, ettei kipua välttämättä saada poistumaan, vaan sen hallintaan etsitään sopivia keinoja. Terapeuttina minun tehtäväni on lähinnä luoda turvallinen ja luottamuksellinen vuorovaikutusympäristö, jotta asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja hänen kiputuntemuksia ja -kokemuksia uskotaan eikä vähätellä. Haastavaa on löytää sopiva etenemisrytmi asiakkaan kanssa kohti kivun hallintakeinoja, kuvailee Neuropisteen kuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki. Asiakastyössä hän ohjaa kivunhallinnan mahdollisuuksia muun muassa psykofyysisen fysioterapian keinoin.

Kivun syitä ja seurauksia voi joskus olla haastavaa tunnistaa. Siksi Verve Akatemian kipuvalmennuksessa käsitellään niin psyykkisiä kuin fyysisiä lähestymistapoja.

Kipuvalmennus ohjaa syvälliseen asiakaskohtaamiseen psykologisia keinoja hyödyntämällä

Psykologinen näkökulma kipuvalmennuksessa pitää sisällään esimerkiksi keinoja tarkastella pitkittyneeseen kipuun liittyviä ilmiöitä, hyvän kohtaamisen kulmakiviä ja haasteita sekä käytännön keinoja näihin. Lisäksi psykologisten keinojen merkitystä tarkastellaan osana moniammatillista yhteistyötä. Myös työntekijän omasta jaksamisesta huolehtimista käsitellään yhtenä aiheena.

Tämän osion kouluttajana toimii kipupsykologian asiantuntija, työnohjaaja Eeva-Liisa Saari, jolla on pitkä kokemus kipuasiakkaiden hoidosta niin työterveyshuollossa kuin laitoskuntoutuksessa. Hän työskentelee kognitiivisesta viitekehyksestä käsin ja käyttää työssään myös hyväksymis- ja omistautumisterapian keinoja.

– Kipukuntoutujan kohtaamisessa olen kokenut tärkeänä, että asiakas pääsee kiireettömästi kertomaan kaikenlaisista tunteistaan ja ajatuksistaan omaan tilanteeseensa liittyen. Turvallinen ilmapiiri, sen välittäminen, että ollaan samalla puolella, ja kiinnostus asiakkaan kokemuksesta ovat oleellisia onnistuneen asiakaskohtaamisen osasia. Ratkaisuvaihtoehtoihin ja tulevaisuuteen orientoitumiseen edetään kyllä, kuvailee Elisa luottamuksen rakentamista asiakkaan kanssa.

Psykofyysisen fysioterapian menetelmistä lääkkeetöntä kivunhallintaa

Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, joka keskittyy kehon ja mielen välisen yhteyden huomioimiseen ja hyödyntämiseen. Kivunhallintaan saadaan paljon lääkkeettömiä työkaluja psykofyysisen fysioterapian menetelmistä. Keinot voivat sisältää rentoutus-, hengitys- ja kehonhallinnan harjoituksia, läsnäolotekniikoita, vuorovaikutusharjoituksia ja kognitiivisia strategioita. Toisaalta myös fysioterapeutit voivat käyttää ​​manuaalisia keinoja, kuten hierontaa, mobilisaatiota ja manipulaatiota, jotta keho rentoutuisi ja saisi enemmän liikkuvuutta.

Psykofyysisten menetelmien valmennusosiossa käsitellään traumainformoitua kipuasiakkaan kohtaamista sekä trauman ja kivun yhteyttä, vireystilojen vaikutusta kipuun sekä vireystilojen tunnistamista, stressin ja itsesäätelyn keinoja sekä terapeutin omaa kehotietoisuutta. Valmennuksessa tehdään myös käytännön harjoituksia.

– Koulutus on hyvin käytännönläheistä ja arkeen siirrettävää. Jokainen asiakas on yksilö oman tarinansa kanssa. Näiden myötä omakohtaisista kivunhallintakeinoista oppii aina uutta. On myös oltava rohkea etsimään jokaiselle asiakkaalle yksilöllisiä kivunhallintakeinoja, kuvailee Arja vahvemman osaamisen hyödyntämistä asiakasrajapinnassa.

Valmennusosiosta vastaa psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja Karita Palomäki, joka on erikoistunut traumainformoituun kivunhoitoon. Hän on myös kirjoittanut kirjan Kehon viisaat viestit kipupsykologi Juha Siiran kanssa.